Mun pitäisi pitää ensi maanantaista alkaen ruokapäiväkirjaa valmentajalle viisi päivää ja tavata hänet viimeistä kertaaa sitten seuraavan viikon maanantaina. Ei huvita kumpikaan. Tuo olisi viimeinen käyntini ennen valmentajani siirtymistä ihan muualle. Jotenkin en koe tuosta yhdestä käynnistä olevan enää mitään hyötyä projektini jatkolle. En tarvitse uutta ruokaohjelmaa, sillä nykyiselläkin laihtuisin, jos sitä noudattaisin. Se, että paino ei ole pudonnut enää toukokuun puolenvälin jälkeen, ei siis johdu ruokaohjeista vaan minun välinpitämättömyydestäni ja väsymyksestä. Ostin muuten pari viikkoa sitten apteekista rautalääkkeitä ja olen jopa pystynyt syömään niitä ilman sen kummempia vatsakipuja. Raskausaikoina sain tuota samaa lääkettä neuvolasta enkä pystynyt koskaan syömään vaan siirryin luontaistuoteisiin. Nyt syön tuota teollista valmistetta, koska se on niin edullista. Täytyy käydä jossain vaiheessa otattamassa työterveyshoitajalla verikoe, jos vaikka hemoglobiinikin lähtisi nousuun. Verenpainelääke on ollut pois muutaman viikon ja eilisessä mittauksessa paineet olivat aika korkeat eli ilmeisesti epäterveellisempi ruokavalio näkyy tosi nopeasti verenpaineessa.
Viikonloppuna luokseni tulee pari ystävää ja juhlimme pitkän kaavan mukaan eli he jäävät yöksi. Alku menee terveellisesti salaatin, maissin ja savustetun kalan merkeissä, mutta jälkiruuaksi teemme muurinpohjalettuja mansikoilla ja jäätelöllä. Eikä sitä ehkä ihan kuivin suinkaan tule istuttua mun uudella patiolla.
Alli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti