Tunnustin tänään valmentajalle viime viikon repsahdukset ja joko sen takia tai ihan muuten vaan jouduin valmennukseni kovimpaan treeniin. Luvassa oli kuntopiiri ja olipahan rankkaa. Ensin nousin toisella jalalla stepperille ja potkaisin toisella jalalla niin ylös kuin mahdollista. Siinä tuli mielikuvissa potkittua itseä, herkkuja, asiakkaita ja jopa miehiä. Kysyinkin, että koska pääsen hakkaamaan salilla olevaa ihmiskroppaa. Minulle luvattiin, että onnistuu tässä joku kerta. Sitten oli muita liikkeitä joita tehtiin ekalla kerralla 30 sekuntia ja toisella kierroksella 45 sekuntia. Toistojen lukumäärä ei kuitenkaan ollut oleellisin asia vaan edelleen se, että tekniikka olisi mahdollisimman hyvä. Kuntopiirin jälkeen tein vielä muutamia vatsalihasliikkeitä.
Ilokseni olen huomannut, että kun valmentaja sanoo aikaa tai toistoja olevan enää vähän jäljellä, minä yritän tehdä ne viimeiset vielä paremmin kuin aikaisemmat. Entinen minä olisi lössähtänyt siinä vaiheessa eli jotain edistystä on tapahtunut.
Mietin tänään koululiikuntatunteja enkä enää yhtään ihmettele miksi liikuntainto ei siellä syttynyt, päinvastoin. Oikeastaan luistelu oli ainoa laji, jossa vähän opetettiin. Pallopelit, hiihto, voimistelu, kuntotesti ym. vain tehtiin oli taitoa tai ei, tekniikasta puhumattakaan. Toivottavasti nykyään opetetaan enemmän.
Ensi viikolla on punnitus ja varmaan otetaan myös mitat eli nyt kunnon tsemppi päälle. Tosin ensi sunnuntaina on luvassa mässäilyä, mutta pitää yrittää pitää sekin jossain kohtuudessa.
Alli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti