Valelaihduttajat

Itse väitän olevani ammattilainen ja luen vain ammattilaisten blogeja. Ystäväpiiriini kuuluu aiankin yksi tällainen valelaihduttaja. Hänen aamunsa alkavat hienosti. Hän syö aamukahvin kanssa pienen täysjyväleivän. Lounaalla vain raejuustoa ja ananasta. Iltapäiväkahvilla tarjolla olisi viineriä, mutta hän ottaa vain keksin. Työpäivän jälkeen hänen menee kotiin ja laittaa perheelle ruokaa. Hän on taitava kokki ja tekee ihanaa ruokaa. Niin ihanaa, että syö itsensä ähkyyn. Illalla saunan jälkeen saattaa ottaa vielä oluen tai avaavat miehensä kanssa punaviinipullon. Ja paino ei vaan tipu, vaikka osan päivästä hän on kituuttanut. Illan mässäily onkin sitten vähän palkkaa siitä, että on ollut päivä täynnä kieltäymyksiä.

Me ammattilaiset tiedämme tasan tarkkaan miten homma PITÄISI hoitaa. Me tiedämme koska homma on mennyt pieleen ja tiedämme myös, että se näkyy siinä, että paino ei putoa. Me emme huijaa itseämme, mutta toisaalta olemme liian ankaria itsellemme. Usein repsahduksen jälkeen podemme morkkista ja ainakin minä olen lyönyt koko homman lossiksi, kun kerran retkahdin. Olen usein verrannut sokeriaddiktiota alkoholismiin eli kohtuukäyttö ei onnistu ainakaan minun kohdallani. Toivon nyt, että tämän puolen vuoden aikana opin oikean suhtautumisen ruokaan ja sallin itselleni joskus pienen herkuttelun. Toivossa on siis hyvä elää.

Valelääkäristä ja oikeasta lääkäristä nämä valelaihduttajat ja ammattilaiset erottaa siitä, että me laihduttajat teemme paljon enemmän virheitä kuin lääkärit, onneksi.

Alli