Tapaan enää kerran eli neljän viikon kuluttua valmentajani. Sen jälkeen vaihtuisi valmentaja enkä halua uutta. Personal trainer on tietysti sitä, että valmentaja valmentaa yksilöllisesti minua. Koen kuitenkin asian myös toisinpäin eli kun on hyvän valmentajan löytänyt, ei häntä halua vaihtaa toiseen. Siinä menisi alussa kuitenkin aikaa opetella toistemme tavoille enkä ole siihen tässä vaiheessa valmis. Sopimuksen kanssa ei tule ongelmia eli neljän viikon kuluttua olen tämän projektini kanssa ihan yksin.
Nyt täytyy tsempata itsensä siihen, että tämähän on loppuelmän projekti ja valmentajan puuutuminen saa korkeintaan vähän hidastaa hommaa, mutta ei lopettaa sitä. Haastetta tässä on, sillä olen vielä ihan alkutekijöissä tuos sokeriongelmani kanssa. On niin helppo retkahtaa kuten olen taas parina kuluneena päivänä todennut. Elämäni pitäisi olla tasasen tylsää ja vailla mitään lomareissuja, juhlia tms. No eihän sellainenkaan elämä ole mistään kotoisin eli elettävä on.
Alli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti